Elinvoima edellä

Mielipidekirjoitukseni Auranmaan viikkolehdessä

Ennen kirjoitusta sopii muistuttaa, että kirjoitus on luotu oman asuinalueeni asioita miettiessä, mutta on kuitenkin sovellettavissa myös muihin kuntiin ja kaupunkeihin.

Elinvoima edellä

”Hallinto sitä, sote tätä, vahva peruskunta tota  ja blaablaa”. Kuinka minusta tuntuu että kun puhumme kuntauudistuksesta sekä lakisääteisten palveluiden järjestämisestä, puhumme vain edellä mainituista asioista, piirtelemme kuntarajoja miten sattuu ja ilmeisesti koemme, että nämä keinot ovat ainoa ratkaisu ja se keihäänkärki jolla kaikki kuntataloudet voidaan pelastaa. Miksi aina leikataan eikä mietitä miten voimme saada lisää? Miksei uutisotsikoissa ja poliittisissa keskusteluissa puhuta siitä mikä onnistuessaan hyvän taloudenhoidon kanssa takaa kuntien lakisääteisten palveluiden onnistuneen sekä tehokkaan järjestämisen. Elinvoima.

Kun elinvoima on kunnossa takaa se myös lakisääteisten palveluiden onnistumisen. Elinvoima pitää asettaa keihäänkärjeksi miettiessä kuntareformia ja palveluiden järjestämistä.

Mistä elinvoima oikein koostuu ja miten sitä voidaan vaalia? Minun mielestäni elinvoima koostuu neljästä ”yystä”. Yhteisö, yritykset, yhdistykset ja vapaa-aika sekä ympäristö.

Yhteisöllä tarkoitan sitä kuntahenkeä mikä monessa kunnassa vallitsee. Yhteisö ymmärtää kuntaa ja sen muutostarpeita, aktiivinen yhteisö on mukana vaikuttamassa kunnan toiminnassa ja takaa onnistuneen päätöksenteon. Hyvä yhteisö tekee kunnasta ennen kaikkea halutun paikan yrityksille sekä uusille asukkaille.

Kunnissa täytyy miettiä mitkä ovat kunnan toimet yrittäjyyden luomiseksi. Tärkeintä on luoda pohja onnistuneelle yritystoiminnalle. Tämä onnistuu kuntakohtaisia kannustimia ja infrastruktuuria kehittämällä. Kunnan pitää myös katsoa korttejaan luovasti ja löytää uusia valtteja sekä ässiä, joiden päälle voidaan rakentaa menestyvää yrittäjyyttä. Esimerkiksi, mitkä ovat alueen mahdollisuudet biotaloudelle? Ilman toimivaa ja kasvavaa yritysympäristöä kuntatalous ei toimi ja lopulta kunta kuihtuu.

Viime kesän Okra

Yhdistykset ja vapaa-aika ovat enemmän kuin merkittävä tekijä elinvoimalle niin kokonaisuudessaan kuin yksilön kannalta. Vanhusten kutomakerhon ja junnufutiksen arvoa ei voi mitata rahassa. Vaikka en tutkimustietoa asiasta löytänyt, niin uskaltaisin silti väittää että yhdistykset ovat nostaneet monet nuoret ja vanhat pois syrjäytymisvaarasta. Yhdistykset luovat myös seutukunnallisesti merkittäviä tapahtumia jotka ovat omiaan tuomaan esille kunnan identiteettiä ja elinvoimaisuutta. Näin Auranmaalla hyvä esimerkki on paikallisten Lions-klubien järjestämät Auran markkinat ja Okra-maatalousnäyttely Oripäässä.  Kuntapäättäjien täytyy kiinnittää huomiota keinoihin joilla parantaa yhdistystoiminnan sekä vapaa-ajan toiminnan edellytyksiä

Läpi aikakausien yhteisöt ovat asettuneet elinvoimaisen ja hedelmällisen ympäristön varrelle. Maasta ja ympäristöstä kumpuaa monelle leipä pöytään. Yritykset hyödyntävät ympäristöään sekä saattavat löytää ympäristöstä uuden liikeidean. Maantieteellinen sijainti ja ympäristö vaikuttavat yritysten vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin, valitettavasti myös haittoihin ja uhkiin. Luonnosta löytyy hienoja mahdollisuuksia vapaa-ajalle ja virkistykselle, jopa maisemaa voi tuotteistaa. Ympäristö luo myös seutukunnallista yhteisöllisyyttä ja identiteettiä, hienona esimerkkinä Aurajoki.

Ympäristö tuo yhteisön, yhteisö tuo yritykset sekä yhdistykset, kaikki yhdessä tuovat elinvoiman ja kestävän kunnan, joten miksemme vaihteeksi puhuisi kunnan elinvoimasta ja sen edellytyksistä?

Kenneth Sundberg
TuKo:n varapuheenjohtaja

Piirhallituksessa oli paikalla arvovaltaisia vieraita! Kokouksessa aiheena oli järjestötyön kehittäminen ja viestintä.